LisaCon Oy
Suomessa riittää keksijöitä ja keksintöjä: Patenttien määrissä olemme aivan kansainvälistä kärkeä. Perinteisesti innovaatio nähdään ns. teknologialähtöisenä uutuutena, jossa ensin syntyy keksintö tai kehitetään jokin uutuus, jolle sitten aletaan etsiä markkinoita. Markkinointi on työlästä ja vie aikaa, jos asiakaskontaktit ovat uutuuden kehittäjälle tuntemattomia. Vielä enemmän kuluu aikaa, jos asiakkaita joudutaan ensin vielä taivuttelemaan tai kouluttamaan uutuudelle myötämielisiksi. Suomalaiskeksijätkin suuntaavat luovuutensa tyypillisesti ongelmien ratkaisemiseen. Omien keksintöjensä myyjinä he eivät kukoista - suomalaiskeksijän on vaikeinta keksiä asiakkaita. Ajoittain kohtaa keksijän tai uutuuden kehittäjän, jolla on käsitys, ettei kehitetyllä uutuudella ole kilpailijoita lainkaan. Tai että uuden tuotteen kysyntä on itsestään selvyys - kunhan tuote saadaan valmiiksi, asiakkaat ostavat sen ilman muuta. Kuitenkin vain harvoin markkinoilla syntyy asiakkaalle aivan uusi tarve. Tuotteen pohjalla olevaa tarvetta on aiemmin tyydyttänyt jokin toinen tuote tai ratkaisu. Miten nyt vastataan asiakkaan tarpeeseen entistä paremmin? Sen tiedostaminen on oleellinen, menestykseen johtava havainto kehityshankkeessa. Esimerkiksi Keksintösäätiön tietoon vuosittain tulevasta noin 3 000 ehdotuksesta heidän mukaansa vain prosentti on niin elinkelpoisia, että ne saattavat lopulta menestyä markkinoilla. Jatkossa kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta tulee yhä tärkeämmäksi. Kimmoke uutuuksien kehittämiseen tulee yhä useammin suoraan markkinoilta ja käyttäjien tarpeista. Tunnistettuihin tarpeisiin haetaan uusia ratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja hyödyntäen erilaisia verkostoja. Tämän myötä uutuus alkaa yhä aikaisemmassa vaiheessa myös tuottaa tuloa kehittäjälleen. Jo kehitysvaiheessa syntyneet asiakasyhteydet ovat hyödyksi myös myöhemmin, uutuuden markkinointivaiheessa. Asiakasyhteyksistä kilpailuetua Yrityksen ulkopuolisista tahoista asiakkaat ovat kehityshankekumppaneina avainasemassa.
Asiakkaat ovat tärkeitä suomalaisyritystenkin innovaatiotoiminnalle. Havaittu asiakkaiden
tyydyttämätön tarve on usein sysäys aloittaa uuden yrityksen toiminta. Asiakaspalvelu on myös
pk-yritysten yleisin kilpailukeino. Yritysten kehittämistoiminnan rahoituksessa ja
muissa poliittisissa näkökulmissa soisikin asiakkaiden osallistumisen kehitystoimintaan
saavan nykyistä enemmän painoarvoa. Tätä ehdottaa myös vuonna 2009 julkistettu suomalaisen
innovaatiotoiminnan arviointiraportti.
Useissa selvityksissä on havaittu, että oma yritys on tärkein tietolähde yritysten kehitystoiminnassa, ja seuraavaksi tärkein on asiakkaat. Asiakkaiden henkilökohtaiset kokemukset uutuuksista ovat tärkeitä. Suomalaisen innovaatiotoiminnan arviointiraportin mukaan noin 40 %:lle suomalaisyrityksistä asiakkaat kertovat tarpeistaan. Lisäksi asiakkaat osallistuvat innovaatioprosesseihin asiantuntijoina n. 25 %:ssa suomalaisyrityksistä. Innovaatio – keksinnön muuttuminen kaupallisesti hyödynnetyksi tuotteeksi tai palveluksi – on päättymätön tapahtumaketju, jossa tulee vastaan epämääräisiä, monitahoisia, hahmottomia ja ristiriitaisiakin vaatimuksia eri tahoilta, mutta jossa budjetit ja aikataulut kuitenkin ovat tiukkoja. Tulevaisuudessa menestyy parhaiten yritys, joka saumattomimmin, tehokkaimmin ja joustavimmin yhdistää kuluttajat ja käytettävissä olevat voimavarat. Yritykset kilpailevat kullekin asiakkaalle alhaisimmilla kustannuksilla tuotetuilla, ainutkertaisella, laadukkaalla asiakaskokemuksella ja palvelulla. Tuotteiden mukauttaminen, räätälöinti asiakkaille ei voi tapahtua ilman asiakasnäkemystä. Yksittäisten keksijöiden tuntuma keksintönsä markkinoihin, maksaviin asiakkaisiin on usein ohut. Tätä varten tarvitaan yhä uusia keinoja saattaa asiakkaita ja keksijöitä ja muita uutuuksien kehittäjiä tietoisiksi asiakastiedosta, heidän tarpeistaan ja toiveistaan. Asiakastiedosta, todennetuista ostajista on etua keksijälle myös silloin, kun keksintö tai tuoteoikeudet halutaan myydä ulkopuoliselle. Asiakkaalla voi olla tuotekehityksessä useitakin erilaisia rooleja, jotka voivat lisäksi vaihdella kehityshankkeessa meneillään olevan vaiheen mukaan. Asiakas voi tehdä aloitteen tuotekehityshankkeelle, olla hankkeessa kehittäjä, tiedottaja ja lopulta tuotteen markkinoija. Tässä tapauksessa muut kehityshankkeen osapuolet hyötyvät enemmän kuin asiakas itse. Tärkeitä asiakkaita ovat etenkin ne uutuuksien ensimmäiset käyttäjät, jotka muokkaavat toistenkin käyttäjien mielipiteitä. Jo ennen heitä, kehitystyön alkuvaiheessa siihen saattaa aktiivisesti osallistua yksittäisiä, edistyksellisiä, uutuudesta kiinnostuneita asiakkaita. Nämä ns. innovaattorit haluavat olla mukana käänteentekevän uutuuden kehittämisessä jopa ilman korvausta, pelkästä kiinnostuksesta. Palvelusektorilla asiakasta kuvataan usein palvelun osatuottajaksi tai palvelun käytön edistäjäksi. Tärkeää on tunnistaa esimerkiksi palvelutuotteen loppukäyttäjä ja ostopäätöksen tekijä, jotka eivät aina ole sama taho. Tuote, jonka kysyntä on jo hiipunut, tulee voida myös hallitusti poistaa markkinoilta, asiakkaita kuunnellen. Muutkin kumppanuudet tukevat innovaatiota Perinteinen innovaationäkemys rajoittaa yrityksen sisäisen tiedon ainoastaan kyseisen yrityksen käyttöön eikä yrityksen ulkopuolellakaan jo olevaa tietoa aina hyödynnetä – ja keksijänkin 'autotallin ovet' pysyvät silloin tiukasti suljettuina. Tuoreemman, avoimen innovaationäkemyksen mukaan yrityksen ulkoinen osaaminen on samanarvoista kuin sisäinen. Oma tutkimus- ja kehitystoiminta tulisi kytkeä ulkoisiin osaamisen lähteisiin. Vaikka idea ei olekaan lähtöisin yrityksestä itsestään, se voi silti olla markkinamenestys yrityksen tuotteena. Sellaiset jäykät ajatusmallit kuten 'Ei sitä ole keksitty meillä' tai 'Ei sitä myydä meillä' saattavat estää ideoiden vaihtoa yrityksen ja sen ympäristön välillä.
Hedelmällinen kehitysyhteistyö yrityksen ulkopuolisten tahojen kanssa on mahdollista ilman, että tuoteoikeuksien vuoksi salassa pidettäviä yksityiskohtia silti luovutetaan ulkopuolisille. Varsinkin teknologisille uutuustuotteille, keksinnöille ja osaamislähtöisille palveluille on jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa saaduista asiakkaiden mielipiteistä ja näkemyksistä hyötyä. Onnistuneessa innovaatiohankkeessa on aina joku sankari, joka on tehnyt asioita eri tavalla kuin muut tai miten ennen on tehty. Tarvitaan joku, joka esittää ne hankalat ja pelottavatkin kysymykset ja joku, joka saa luovuudellaan ja innostuksellaan toisetkin ponnistelemaan kehitettävän asian hyväksi. - - - - - - - - - - -
Katso julkaisuluettelosta lisää ja esimerkkejä tehdyistä innovaatiotutkimuksista. |
Jos syntynyttä tietämystä ja ideoita ei voida hyödyntää omissa prosesseissa, se tulisi viedä
tai kaupata ulkopuolelle. Isot yritykset saattavat tarjota avoimestikin muille jatkotyöstettäviksi
ideoita, jotka eivät sovi niiden omiin tuotekokonaisuuksiin. Esimerkiksi Philips kannusti
näin liikkeelle lähteneitä ns. spin off -yrityksiä jo 1980-luvulla Hollannissa.
Tänään Nokia mittaa innovaatioidensa avoimuutta ulos- ja sisäänpäin siirrettyjen tuotteiden,
ulkoisten ja sisäisten prototyyppien ja kokeilujen sekä julkaisujen ja patenttien määrillä.
Mahdollisia ulkopuolisia, muita kumppaneita kehitystyössä ovat mm. tavarantoimittajat,
alihankkijat, kilpailijat, rahoittajat, oppilaitokset. Apuvälineinä ideoiden hankinnassa
ulkopuolelta voivat olla ehdotuspyynnöt, ideakilpailut, palkinnot, julkisesti rahoitetut
hankkeet, erilaiset sopimushankkeet, tutkimuspalkkiot, samoin kuin strategiset liittoumat
(allianssit), lisensiointi, erilaiset rahoitustavat ja ulkopuolisen teknologian selvitykset.
Lisää tietämystä voidaan hankkia ulkopuolelta esimerkiksi lisensseillä tai tutustumalla
patenttitietokantoihin.